Viikko taas vierähti töissä ja odotettu viikonloppu alkaa. Tiedossa on myös leipomista, sillä ihana työtiimini (melkein koko työtiimi) tulee kylään  . Siitä sitten enemmän kun viikonlopussa on selvitty.

Jotta blogi täyttäisi myös käsityöblogin vaatimukset, esittelen yhden ompelukseni. Tämän köllöttelypeiton tein ihanalle kummipojalleni kaksi vuotta sitten viemisiksi kun ensimmäistä kertaa käytiin häntä katsomassa . Ei taida pysyä poitsu enää peitolla, sen verran vauhdikasta on meno nyt, mutta jospa siitä olisi hyötyä myöhemminkin . Melkein samanlaisen köllimispeiton tein toiselle suloiselle kummipoitsulle vuosi sitten, hieman erilaisesta kankaasta vaan. Siitä ei valitettavasti tullu kiireessä otettua kuvaa.

Kangaspala on valmista tikkikangasta ja reunat ihan peruspuuvillaa. Reunat on ommeltu tikkikankaaseen kiinni ja sitten käännetty tikkikankaan päälle ja eikun vaan suoraa ompelua. Tämä valmistui aika sutjakasti. Nurkkien pehmokuviot ompelin omilla pikku kätösilläni, siis ihan käsin. Lisäksi tikkikankaasta tuli myös lisäksi pieni koristetyyny.  

Rentouttavaa viikonloppua!